Yhdistyksen historia

Meri-Lapin Matkailuoppaat ry:n historia vuodesta 1979-

Yhdistyksemme nimi oli aikaisemmin Kemin Matkailuoppaat ry

18.3.2014 alkaen yhdistyksemme nimi on
Meri-Lapin Matkailuoppaat ry.

Mutta mistä kaikki sai alkuunsa?

Tutustu historiaamme tässä.

TÄSTÄ KAIKKI ALKOI SYKSYLLÄ 1979

Hotelli Merihovissa työskenteli Raimo Rauta, joka oli aikaisemmin asunut Jyväskylässä ja ollut siellä mukana opastoiminnassa. Hän teki ehdotuksen oppaiden kouluttamisesta kaupungin elinkeinoasiamiehelle Ilkka Kronqvistille, joka esitti asian matkailulautakunnalle ja työväenopiston rehtorille Ossi Hedmanille. Kaikki olivat innostuneita asiasta. Kouluttajaksi tuli myös Suomen Opasliiton Pohjois-Suomen alueasiamies ja Oulun opasyhdistyksen puheenjohtaja Rita Mattlar.

Kemin ensimmäinen opaskurssi käynnistyi 40 innokkaan ilmoittauduttua kurssille.

OHJELMA 1. PERUSKURSSILLA 25.9.1979 – 8.4.1980

(1) 25.09.79 Kurssin tavoitteiden esittely, oppaan tehtävät, opiskelijoille asetettavat vaatimukset, opaskerhotoiminnan tavoitteet, paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen opastoiminta – Rita Mattlar
(2) 02.10.79 Suomen matkailuhallinto, yksityiset ja kunnalliset matkailuelimet – lkka Kronqvist
(3) 09.10.79 Kemin historian pääpiirteitä – Ossi Hedman
(4) 16.10.79 Suomen väestö ja kieli, nykyisyys ja tulevaisuus, kotiseutumuseoon tutustuminen
(5) 23.10.79 Suomen talouselämä ja ulkomaankauppa, Kemin seudun talouselämä – Pentti Puro
(6) 30.10.79 Suomen rakennustaide, perinteet ja tyylisuunnat, Kemin rakennustaidetta – Veli Hyrskykari
(7) 06.11.79 Länsi-Pohjan kirjallisuus, tutustuminen kaupunginkirjastoon – Anneli Pukema
(8) 13.11.79 Kemin seudun kulttuuripalveluja, tutustuminen kaupunginteatteriin ja taidemuseoon – teatterin ja taidemuseon edustajat
(9) 20.11.79 Kemin sosiaali- ja terveyspalvelut, käynti terveyskeskuksessa – Lea Peltonen
(10) 27.11.79 Liikennepalvelut – Ilkka Kronqvist
(11) 04.12.79 Suomen valtionhallinnon pääpiirteet, kunnallishallinto ja sen toteutus Kemissä
(12) 11.12.79 Urheilutoimintaa Suomessa ja Kemin seudulla, tutustuminen esim. uimahalliin – Tauno Juutinen
(13) 08.01.80 Ryhmäpsykologiaa, ryhmän hallinta, viestinnän perusteet, puheilmaisu Rita Mattlar
(14) 15.01.80 Viestintä käytännössä, opastustekniikka – Rita Mattlar
(15) 22.01.80 Kemin seudun maaperä, ilmasto, kasvisto ja eläimistö –
(16) 29.01.80 Suomen luonnonsuojelu tänään, luvalliset ja luvattomat matkamuistot
(17) 05.02.80 Peräpohjalaisen käsityötaidon perinnettä, Kemin seudun koti- ja pienteollisuutta
(18) 12.02.80 Maanpuolustuksen näköalat pohjolassa – Martti Skyttä
(19) 19.02.80 Harjoitusajoa linja-autolla I, tutustumisia kohteisiin – Rita Mattlar
(20) 26.02.80 Kemin seudun majoitus- ja ravitsemuspalvelut, pankit ja tavaratalot – Ilkka Kronqvist
(21) 04.03.80 Seurakunnalliset palvelut ja nähtävyydet, tutustuminen kirkkoon ym. seurakunnan tiloihin – Olavi Kouri
(22) 18.03.80 Nykyinen kouluhallinto, tutustuminen Takajärven kouluun – Pekka Pasanen
(23) 25.03.80 Kemin seudun nähtävyydet, kertausta – Ilkka Kronqvist
(24) 01.04.80 Harjoitusajoa linja-autolla II, tutustumisia kohteisiin – Rita Mattlar
(25) 08.04.80 Kirjallinen koe, testausta, harjoituksia, opastusnäytteitä. Osanottotodistusten jaosta ja päätöstilaisuudesta sovitaan.

JATKOKURSSI 22.1. – 19.3.1981

(01) 22.01.81 Kemi-Tornio- talousalueliitto – Suunnittelusihteeri Martti Ruotsalainen
(02) 29.01.81 Keminmaa – historiaan ja nähtävyyksiä. Taivalkoski – toimikunnan puheenjohtaja Eelis Laurinolli ja Keminmaa – Seura / Matti Herva
(03) 05.02.81 Länsi-Pohjan keskussairaalan kuntainliitto – hallinto ja sairaala – Talousjohtaja Eino Hirstiö
(04) 12.02.81 Kemin Karjalahden teollisuusalue. Rehtori Pentti Puro ja elinkeinoasiamies Ilkka Kronqvist
(05) 19.02.81 Pohjolan Voima Oy – hallinto ja voimalat – Esittely ja luento Kemin Isohaaran voimalaitoksella – Veikko Lindholm
(06) 26.02.81 Kemin kaupungin ajankohtaisia asioita sekä ongelmia – Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eino Jestilä
(07) 05.03.81 Kemin kaupungin tulevaisuuden suunnitelmia – Kaupunginjohtaja
Juhani Leino
(08) 19.03.81 Kemin Kivalo-projekti ja muut ulkoilualueet – Apulaiskaupunginjohtaja Vilho Heikonen

KERHOSTA YHDISTYKSEKSI

Opaskerhon perustava kokous pidettiin heti todistusten jaon jälkeen 8.5.1980.

Suomen opasliiton jäseneksi kerhomme hyväksyttiin vuoden 1981 alusta. Viisi opasta sai tällöin opasliiton merkin opastettuaan silloisten määräysten mukaan vähintään viisi kertaa: Riitta Hyvönen, Sirpa Kähärä, Kaisu Näykki, Mirja Romsi ja Terttu Soinila.

Hallitus oli tehnyt päätöksen yhdistyksen rekisteröimisestä jo 1983, mutta päätös jäi tällöin toteuttamatta.

Kemin Matkailuoppaat ry on ollut rekisteröity yhdistys 13.2.1985 lähtien.
Vuonna 1986 hallitus teki päätöksen yhdistyksen nimen muuttamisesta Keminseudun Matkailuoppaat ry:ksi, mutta nimenmuutos on jäänyt rekisteröimättä, vaikka olemme koko ajan opastaneet myös Keminmaan ja Simon alueilla.

Vuonna 2009 hyväksyttiin yhdistyksen sääntömuutos. Yhdistykselle tilattiin y-tunnus ja vuoden 2010 alusta opastusten laskutus ja opastuspalkkioiden maksu on keskitetty yhdistyksen hoidettavaksi sekä liitytty palkanmaksajarekisteriin. Oppaille on otettu lakisääteinen tapaturmavakuutus ja ryhmähenkivakuutus. Yhdistykselle on myös tehty omat verkkosivut.

PUHEENJOHTAJAT SIHTEERIT

1980 Kaisu Näykki, Riitta Hyvönen
1981-1982 Terttu Soinila, Riitta Hyvönen
1983-1987 Jouko Korhonen, Arja Kerttula ja Riitta Röksä
1988 Terttu Soinila, Riitta Röksä
1989 Sinikka Lahtinen, Riitta Röksä
1990-2008 Airi Kallinen, Leena Ylikörkkö v. 90–91,
Riitta Röksä v. 92,
Aini Maunu v. 93–94,
Terttu Soinila v. 95,
Matti Miikkulainen v. 96–98,
Aini Maunu v. 99,
Sanna Moisio v. 2000–2003.
Marjo Korkiakoski v. 2004–2006 ja
Elina Paananen v. 2007–2008
2009 Kyösti Karjalainen Elina Paananen v. 2009,
Miia Heikkilä v. 2010-

Sinikka Lahtisen muutettua pois paikkakunnalta Airi Kallisesta tuli puheenjohtaja. Pestistä tulikin pitkäaikainen. Tarmokas ja innostunut Airi selvisi tehtävästään erinomaisesti hallituksen jäsenten ja toimihenkilöiden ollessa tukena.

Airi Kallinen valittiin Suomen opasliiton pohjoisen alue-edustajaksi syksyllä 1998. Airin valintaan saattoi vaikuttaa se, että liiton puheenjohtaja Seija Sorsavirta tuli ennen valintaa Kemissä järjestettyyn aluekokoukseen. Pärjäsimme hienosti, vaikka viisi opastamme oli opastamassa Vähäväkisiä, joita oli tullut n. 400 viettämään talvipäivää Kemissä! Kuuden vuoden kuluttua alue-edustajan pesti siirtyi oululaiselle Antti Pönkölle. Hänen jälkeensä alue-edustajaksi tuli jo toisen kerran Hilkka Kangastie, joka on sekä Tornion että Kemin matkailuoppaiden yhdistyksen jäsen. Näin meillä on hyvä yhteys liiton hallitukseen ja ajankohtaisiin muutoksiin.

KURSSEJA JA OPISKELUA

Opaskurssit on järjestetty yhteistyössä Kemin työväenopiston kanssa lukuun ottamatta vuoden 2009 kurssia, josta vastasi Ammattiopisto Lappia. Jatkokursseja on järjestetty myös Keminmaan ja Simon kuntien kanssa.

Ensimmäiset kymmenen opasta valmistuivat huhtikuussa 1980:

Riitta Hyvönen,Sirpa Juopperi, Sirpa Kähärä, Tellervo Niemelä, Tuula Näreharju, Kaisu Näykki, Raili Ranki, Mirja Romsi, Terttu Soinila ja Ritva Vakkuri. Jatkokurssi järjestettiin keväällä 1981.

Toinen opaskurssi järjestettiin 1982–83.

Tältä kurssilta valmistui 11 uutta opasta: Sinikka Hjerppe, Erja Hämeenkorpi, Pirkko Johtimo, Eeva Kallinen, Arja Kerttula, Maila Kiuru, Jouko Korhonen, Sinikka Lahtinen, Merja Leskinen, Elli Peteri ja Riitta Röksä. Kolme ”vanhaa” antoi aktiivisuusnäytteen. Jatkokurssi oli syksyllä -83.

Kolme vuotta myöhemmin valmistui jälleen 8 opasta: Hannu Huovinen, Airi Kallinen, Raili Kansaniva, Arja Kemppainen (Kotkansalo), Maarit Kotkansalo-Niskanen, Helena Marttala, Tarja Rousu (Turakka) ja Leena Ylikörkkö. Jatkokurssi pidettiin Kemissä syksyllä 1986 ja Keminmaassa keväällä 1987.

Vuoden 1989 kurssilta valmistui 7 opasta: Irmeli Grote, Aini Haapalainen, Sisko Hentonen, Elisa Kursula, Virpi Limatius, Mauri Tuomivaara ja Paula Vaattovaara.
Vuonna 1992 anoimme korvaavaa kurssia, jonka suorittivat Airi Kallinen, Aini Maunu, Virpi Mulari, Riitta Röksä, Liisa Salmi, Terttu Soinila ja Mauri Tuomivaara.
Vuonna 1995 oli jälleen uuden opaskurssin vuoro. Aloittelijoita oli 19, ja kuudesta tuli matkailuoppaita: Ritva Aheinen, Nina Riihijärvi, Seija Tikkala, Inkeri Hirvonsalo, Matti Miikkulainen ja Helena Paananen.

Vuonna 1998 annoimme aktiivisuusnäytteet. Seuraavana vuonna saimme jälleen opaskurssilta uusia oppaita: Eeva-Liisa Anttila, Pirjo Ketola, Marjo Korkiakoski, Katja Risto, Sanna Moisio ja Anu Pehkonen.

Reipas kurssi oli myös 5 vuotta myöhemmin, vuonna 2004: Oili Huusko-Tuohino, Outi Lehtinen, Arja Huhtamäki, Elina Paananen, Miia Mikkonen, Maija Kuusiniemi, Hanna Romppainen, Tanja Soronen, Kyösti Karjalainen, Pauliina Luoto, Lii Mäntyjärvi ja Paula Sarajärvi, joka heti hyväksyttiin Aurinkomatkoille. Myös Tanja Soronen napattiin pian saman yhtiön palvelukseen. Todistusten saantipäivänä kirjoitti Pohjolan – Sanomat, että Kemissä on nyt 18 osaavaa opasta. Valitettavasti opiskelupaikat ja työ vetävät nuoria muualle.

Keväällä 2009 Ammattiopisto Lappian järjestämältä kurssilta valmistui 7 opasta, joista saimme yhdistykseemme viisi uutta jäsentä: Miia Heikkilä, Timo Laurila, Päivi Moisanen, Hanna Riihimäki ja Jari Sieppi.

Sinikka Lahtinen hankki opaskouluttajan pätevyyden 1984 ja 1986, ja opastuskokeiden arvioijan pätevyyden 1986.
Airi Kallinen suoritti opaskouluttajakurssi I:n 1993 ja opaskouluttajakurssi II:n 1994. Opastuskokeiden arvioijakurssin hän suoritti vuonna 1996 ja toistamiseen vuonna 1998, sillä tuohon aikaan liiton sääntöjen mukaan sekä peruskurssin että arvioijan pätevyys oli näytettävä kolmivuotisperiaatteella. 2000-luvulla siirryttiin viisivuotis-periodeihin.

Kolmen vuoden välein annettavan aktiivisuusnäytteen lisäksi alkuvuosina oli voimassa sääntö, että jokaisella oli oltava vähintään yksi opastus vuodessa tai oli annettava näyttö taidoistaan hallituksen määräämällä tavalla. Muussa tapauksessa menetti pätevyytensä. Vuoden 1989 aikana yhdeksän opastamme suoritti matkanjohtajan pätevyyden.

Jalokivigallerian 1986 perustaneet Tarja ja Teuvo Ypyä kouluttivat meidät gallerian oppaiksi. Täydennyskoulutusta olemme myöhemmin saaneet Petri Kittilältä. Saimme koulutuksen myös jäänmurtaja Sammon oppaiksi.

Vierailevat luennoitsijat ovat tutustuttaneet meidät kulttuurien eroihin. Olemme oppineet, keitä on ehdottomasti teititeltävä, keiden kanssa voi puhua sodista. Sekin selvisi, että kansallisvärimme sininen ja valkoinen ovat monissa maissa surun värejä.

Puheenjohtaja Airi Kallinen toimi kolmena ensimmäisenä vuotena LumiLinnan henkilökunnan kouluttajana. LumiLinnan oppaiden ja myyntihenkilökunnan yhteistyö oli tällöin kiinteää. Samaten saimme linnan suunnittelijoita opaskokoukseen kertomaan tiedot, joilla me pystyimme opastamaan linnassa.

Oppaamme Maila Kiuru ja Riittä Röksä hyväksyttiin Ruotsin Framnäsissa pidetyille ruotsin kielen kursseille.

Yhdessä työväenopiston kanssa järjestimme tiiviin saksan kielen kurssin 2005. Kurssin vetäjänä oli Terttu Soinila.

ALUE- JA VALTAKUNNALLISILLE PÄIVILLE OSALLISTUMINEN

Jo tammikuussa 1980 oli joukko kurssilaisia Rukalla aluekoulutuspäivillä ja huhtikuussa 1980 oli yksi kurssilaisista tutustumassa valtakunnallisiin päiviin Helsingissä.

Pohjois-Suomen oppaiden aluekoulutuspäivät järjestimme jo toukokuussa 1980. Osallistujia oli 40 kahdeksasta yhdistyksestä. Keväällä 1986 oli jälleen meidän vuoro järjestää aluekoulutuspäivät, joille osallistui 36 jäsentä kahdeksasta yhdistyksestä.
Aluekoulutuspäivät ovat olleet Kemissä myös vuosina 1998, 2002 ja 2008.

Valtakunnallisille opaskoulutuspäiville osallistui alkuaikoina säännöllisesti 2-3 yhdistyksen edustajaa matkailulautakunnan myöntämän avustuksen turvin. 1980-luvulla saimme matkailulautakunnalta vuosittain 5000 markan avustuksen tähän tarkoitukseen. Myös Keminmaa avusti pienemmillä summilla (350 -500 mk). Myöhemminkin olemme saaneet kaupungilta avustuksia, mutta vähitellen summat ovat pienentyneet ja välillä loppuneet kokonaan. Niinpä oppaiden osallistuminen alue- ja valtakunnallisille päiville on ollut alkuvuosia vähäisempää. Useimmiten vain puheenjohtaja on matkustanut päiville.

ESITTEET

Vuosina 1982 ja 1983 julkaisimme oman esitteen ja yllätykseksemme olisimme saaneet paljon enemmän ilmoituksia mitä esitteeseen mahtui.
Vuodesta 1984 olimme mukana Pohjois-Suomen opasmatrikkelissa ja myöhemmin Pohjoisen Opas – lehdessä.

1980-luvun lopulla teimme luokkaretkiä varten esitteen Kemin kohteista ja matkailutoimiston avustuksella lähetimme niitä Oulun ja Lapin läänien kouluihin. Tuloksena olikin luokkaretkeläisiä satojen kilometrien päästä. Samalla tavalla olemme lähestyneet myös eläkeläisjärjestöjä.

YHTEISTYÖ

Matkailulautakunta oli 1980-luvulla Kemin työväenopiston kanssa kouluttamassa oppaita. Vuonna 1981 kutsuimme matkailulautakunnan kiertoajelulle ja keskustelu-tilaisuuteen yhdessä tiedotusvälineiden kanssa. Vuonna 1985 järjestettiin kiertoajelu ja neuvottelu matkailulautakunnan, kulttuurilautakunnan, Kemi-seuran ja Leipä-tehdas-yhdistyksen kanssa.

Yhteistyö oli erittäin tiivistä vt. matkailuasiamiehen Leena Myllyojan kanssa (1981 -83). Myöhemmin teimme yhteistyötä matkailutoimistossa työskennelleiden Eija Räisäsen, Eija Matinlassin, Sisko Husson, Aino Haaraojan ja Marja Kynsijärven kanssa. Lukuisat ideat Kemin matkailun kehittämiseksi toteutettiin tiiviissä yhteis¬työssä.

Oppaiden välityksen hoitivat aluksi yhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri. Vuonna 1986 opastusten välitys siirtyi matkailutoimistoon, joka otti yhteyttä oppaaseen. Matkailutoimisto maksoi tuohon aikaan kiertoajelujen lehtimainokset. Myöhemmin opastuksia on voinut tilata sekä oppailta suoraan että matkailutoimiston kautta.

2000-luvulla halusimme kiittää yhteistyökumppaneitamme ruusuadressilla. Sellaisen olemme antaneet matkailuoppaan päivänä Kemin työväenopistolle, kulttuurikeskuksen vahtimestareille ja Radio Perämerelle.

Voidaksemme esitellä Kemin kohteita parhaalla mahdollisella tavalla meillä on ollut ilmainen pääsy museoihin, LumiLinnaan ja teatteriin lukuun ottamatta ensi-iltoja.

Vuonna 1987 kutsuimme Tornion oppaat neuvotteluun yhteistyöstä. Vuosina 1990 -91 toteutuikin alueopaskurssi yhteistyössä Kemin työväenopiston ja Tornion kansalaisopiston kanssa. Kurssiin kuului Raimo Raudan järjestämä koko päivän retki ”Tornionjokea molemmin puolin” ja 16 opintokertaa vuoroviikoin Kemissä ja Torni¬ossa. Kemiläisetkin pääsivät opiskelemaan meän kieltä! Kurssiin kuului myös kirjallinen tentti.

Kävimme vuosittain vierailuilla esim. Tornion Röyttässä ja Kemin jalokivigalleri-assa. Myös laivaristeilyt ovat lisänneet yhteistyötä. Kummankin kaupungin kielitaitoisille oppaille on ollut kysyntää.

Toiminnan alkuaikoina Jouko Korhonen ja Terttu Soinila olivat kesäyliopiston kanssa suunnittelemassa ja toteuttamassa opettajille tarkoitettua kotiseutuaiheista kolmipäiväistä kurssia.

OPASTUKSIA

1980-luvulla opastuksia oli vuosittain 40–80. Vuonna 1984 niitä oli 86 johtuen kahdesta suuresta valtakunnallisesta kokouksesta. Kesällä 1985 matkailutoimisto tarjosi kymmenen ilmaista kiertoajelua, joilla oli mukana 520 henkilöä. Vuonna 1989 oli kiertoajeluja noin 130!

Opastuksemme Kemin kirkossa alkoivat 1990-luvulla ja ovat jatkuneet sittemmin vakiintuneesti LumiLinna-kaudella. Kesän 2009 aikana yhteistyö Kemin seurakunnan kanssa laajeni Tiekirkko-opastuksiin.

Ystävyyskaupunkivierailut ja kevään koululaiskäynnit antoivat oppaille työtä. Kesällä oli kaupunkilaisille useita kiertoajeluja. Samoin kiertoajelut esim. maatalousmessujen, Jätkänkulttuuripäivien ja KELO- päivien yhteydessä olivat kansoitettuja. Opastuksia oli säännöllisesti Kemin syntymäpäivänä 5.3. ja kesällä järjestetyillä Kemi-päivillä. Koululaisryhmiä vieraili Pohjois-Suomen lisäksi myös Ruotsista. Myös suositun purjehduskeskuksen tapahtumat ovat tuoneet opastuksia ruotsinkielen taitoisille oppaille.

Lapsille on järjestetty omaa ohjelmaa. Esim. keväällä 1997 yhden viikon aikana yksitoista kemiläistä päiväkotiryhmää kävi kotiseutumuseossa tutustumassa Kemin elämään 100 vuotta sitten neiti Keckmanin ja hänen emäntäpiikansa opastuksella.
Vuonna 1999 kevätjuhlan sijasta yhden päiväkodin lapset kiersivät linja-autolla Ressun lentokonetta etsimässä. Myös kesäisillä sisäsataman merirosvopäivillä olemme järjestäneet lapsille ohjelmaa kotiseutumuseon alueella.

Vanhustentalojen asukkaat ovat päässeet katsomaan muuttunutta Kemiä: ”Että Liutun Villen niityläki jo kerrostaloja”, ihmetteli eräskin mukana ollut. Olemme järjestäneet retkiä myös Kemin, Keminmaan ja Simon ulkopuolelle Tervolaan, Tornionjoki-varteen ja Luulajaan.

Kävelykierrosten kohteina ovat olleet Kemin historia, keskustan vanhat rakennukset ja muistomerkit. Esimerkkinä kesän 2000 kävelykierrokset ja kiertoajelut:

Lähdöt Kemin kulttuurikeskuksen edestä. Hinnat: kävelykierros 10 mk, kahden tunnin kiertoajelut 30 mk, lapset (5-12 v.) 10 mk. Simon kiertoajelu 40 mk, lapset 15 mk. Jokaisella kiertoajelulla pidetään kahvitauko.

K ä v e l y k i e r r o k s e t
Su 11.6. klo 14–16 Kemin vanhat rakennukset
Su 18.6. klo 14–16 Kemin keskustan taidetta uusin silmin

K i e r t o a j e l u t
Su 2.7. klo 14–16 Vanhan maantien kertomaa
Ajelemme vanhan maantien jäljillä ja kuulemme mielenkiintoisia tarinoita menneiltä ajoilta.
Su 9.7. klo 14-16 Kesäinen Kemi – kierros
Keskustan kierroksen jälkeen suuntaamme etelään, tuulipuistoon ja kalasatamaan. Kahvitauko Kemin seudun invalidien majalla Koivurannassa.
Su 23.7. klo 14.16 Vallitunsaari, kalastajien keidas Kemijokisuulla
Ajelemme pohjoisten kaupunginosien läpi Kemijokisuulle, jossa tutustumme kalatiehen ja uuteen kalastuskeskukseen.
Su 30.7. klo14-16 200 vuotta Kemin seutua – Mathias Castrénin ajoista nykypäivään
Tutustumme 55 vuotta Kemin kirkkoherrana toimineen MathiasCastrénin elämään ja hänen kuuluisiin vieraisiinsa. Käyntikohteina Keminmaan kirkot ja Kallinkangas
Su 6.8. klo 14-17 Kiertoajelu ”Wanhassa Simossa”
Ihailemme komeaa kulttuurimaisemaa Simoniemessä ja Simonkylässä. Tutustumme vanhaan pappilaan ja museotiehen
Su 13.8.klo14-16 Kemi – meren kaupunki
Kiertelemme keskustan rannoilla ja Sotisaaressa
Su 20.8.klo14-16 Loppukesän kierros ”Kehittyvää Kemiä Digipoliksesta Kesätunturitaloihin”

Järjestää Kemin kaupungin matkailutoimisto ja matkailuoppaat

Vuonna 2002 Kemissä järjestettiin valtakunnalliset kotiseutupäivät. Retkityöryhmään kuuluivat Airi Kallinen ja Terttu Soinila. Kemin oppaat saivat tehtäväkseen opastaa seitsemällä erilaisella retkellä. Yksi näistä retkistä oli satamalaitoksen omistamalla Ahti-aluksella tehty retki Kemin edustan saaristoon ja Kemijoelle. Saatuamme myönteistä palautetta järjestimme vuosina 2002–2006 keskikesällä sään salliessa opastettuja risteilyjä yhteistyössä satamalaitoksen kanssa. Risteilyjen kesto oli kaksi ja neljä tuntia. Pohjolan Sanomien jutun otsikko oli ”Ahti vie merelle ja historiaan. Kemin merimatkailu on saanut uutta tuulta purjeisiin”.

1980-luvun lopussa saimme Kemiin ensimmäisen risteilyaluksen Saksasta, mutta vasta 2000-luvulla alkoivat säännölliset risteilyt Saksan lisäksi Englannista. Vuosittain Kemissä on käynyt 3-4 alusta ja tarjonnut töitä kielitaitoisille oppaille.

1982 saimme Veitsiluoto Oy:ltä luvan viedä kiertoajeluryhmät tehdasalueen läpi pysähtymättä. Myöhemmin se ei enää ollut mahdollista muuten kuin tehtaan oman oppaan kanssa.

Kesän 2009 opastuksissa otettiin huomioon Kemin kaupungin 140-vuotisjuhlavuosi. Kävelykierroksia toteutettiin kuusi kertaa eri teemoilla ja kaupunkikiertoajeluja kaksi sekä päivän retki Tervolaan.

KÄYNTIKOHTEITA

Pitääksemme tietomme ajan tasalla olemme vierailleet useita kertoja mm. Kemin tehtailla, Elijärven kaivoksella, satamassa ja uitossa. Tutuiksi tulivat Kemin uudet rakennukset kuten virastotalo, Peurasaaren päiväkoti, keskustan Palvelutalo, Kemin purjehdusseuran ja Työväen pursiseuran majat, Meriklubin rakennus, värimuseo, Hepolan koulu, Yhdyspankin toimitalo ja kesähotelli Relletti. Olemme loikoilleet Tuomivaaran kylpylässä.

Lars Hansen on vienyt meidät veneellään merelle. Perämeren kansallispuiston opastuspisteen väen avulla olemme päässeet tutustumaan Perämeren kansallispuistoon.

Keminmaan kunnanvirasto monine taideteoksineen ja Kallinrannan palvelukoti ovat olleet mielenkiintoisia käyntikohteita.

MUUTA TOIMINTAA

Vuonna 1982 osallistuimme Kemi-seuran järjestämään Kemin imago-kilpailuun ja voitimme ensimmäisen palkinnon, Hedmanin Kemin historian 1-2. Vuosina 1987 -1992 valmistimme ja myimme lähes 200 nukkea, jotka esittivät tunnettuja kemiläisiä, Appelgrenin fröökynää, Pruntsin Riitua. Heikki Piponia ja Jooseppi Berliiniä. Villa-langasta ja vanusta tehdyt nuket olivat 13 -15 cm korkeita. Ostaja sai nuken mukana henkilön elämäkerran.

Vuoden 1989 lopulla talkoiltiin painamalla jouluaiheisia kuoria ja kirjepapereita, joita myimme yhteismyyjäisissä. Rahaa kertyi peräti 1 400 mk! Sampo-koulutuksen vuoksi emme voineet osallistua Kalajoella pidetyille aluekoulutuspäiville, mutta lähetimme sinne edustajiksemme Riitun ja Heikin!

Varoja olemme hankkineet myös myymällä arpoja erilaisissa tilaisuuksissa. Talvipuistotapahtumaan osallistuimme vuosittain veistämällä lumesta jotain opastyöhön liittyvää, esim. opasmerkin suurennoksen.

Vuodesta 1990 lähtien juhlimme muiden oppaiden tavoin Kansainvälistä matkailu-oppaiden päivää. Joskus vedimme ilmaisen kiertoajelun, joskus tarjosimme matkailutoimistossa kahvit ohjelman kera tai näytimme Kemin multivisiota. Sittemmin tuli vakiintuneeksi käytännöksi pitää jalokivigalleriassa ”Open House”, jolloin oppaat kiertelivät opastamassa ja vastailemassa kysymyksiin.

Keräsimme Kemi-aiheisia lauluja ja löysimme sanoineen ja sävelineen
mm. Kemi-valssin (Okariina – yhtyeen ja Toivolan nuorisokuoron levyillä) ja Posetiivari Perliinin (Ryhmä 22:n levyllä).
Huokausten sillalla – laulu löytyi Okariina – yhtyeen ja Sahansaaren valssi Channel Four:n levyltä.

KEMI VALSSI
Sanat ja sävel Risto Mäkinen

1. Rakkaat on rannat nuo rinteet metsäpolut pientareet tuoksu min tuuli tuo hohtavat siniset veet. Kemi valssi kun soi, huumaa se pään meren peilistä nään kotikaupungin tään Kemin valssi kun soi, soinnuista sen kuulla nyt voin meren sinisen.

2. Muistan sen puistotien kadut, kujat sen kyltteineen aatoksein sinne vie muistoistain laulun mä teen. Kemi valssi kun soi….

3. Rantaan kun astelen uskon ja tiedän myös sen pois täältä lähde en meren ääntä ain kuuntelen. Kemi valssi kun soi

4. Matkain jos aavalle vie takaisin johtaa mun tie venheeni keulan näin käännän kotikaupunkiin päin. Kemi valssi kun soi …

POSETIIVARI PERLIINI
Sanat ja sävel Hannu Kakko

Eli ennen vanhaan Kemissä mies, tuo Jooseppi Perliini.
Hän italialainen oli syntyjään ja posetiivia veivaili.
Hän kierrellyt maata oli paljonkin, mutta Kemiin pysähtyi,
kemiläisiä soitollaan viihdytti ja onnenlehtiä myi.

Tirlippuu – puuh-tirlippuu – posetiivari Perliini,
Tirlippuu – puuh-tirlippuu – posetiivia veivaili.

Oli lapsilla kesäisin hauskaa, kun kulki marakatteineen
tuo Jooseppi, joka oli ainoa nähtävyys moneen kuukauteen.
Hän markkinatorilla soitti ja kartanoilla ihmisten,
ja ihmiset hänelle lantteja antoivat soitosta viihtyen.

Tirlippuu– puuh-tirlippuu – posetiivari Perliini,
Tirlippuu- puuh-tirlippuu – posetiivia veivaili

Toi vanhuus tukan harmaan, eikä soittamalla elänyt, ei,
silloin posetiivinsa armaan, hän makasiiniin vei.
Pian kaupungille pääsi töihin, kun töitä kyseli,
ja niin tuli Jooseppi Perliinistä ensimmäinen puutarhuri.

Tirlippuu – puuh-tirlippuu – posetiivari Perliini,
Tirlippuu – puuh-tirlippuu- oli myös puutarhuri.

Hän lähimetsistä puiden taimia kärryillä kuskasi,
ja puistokadut hän melkein kaikki yksin istutti.
Kun pitkin kauniita puistokatuja kuljette kesäisin,
niin muistakaa, että koivut nuo ovat muistomerkkinä Jooseppi Perliinin.

Tirlippuu – puuh-tirlippuu – posetiivari Perliini,
Tirlippuu – puuh-tirlippuu – myös nuo koivut istutti.

YHTEENVETOA VUOSIEN VARRELTA

Opastyö ja oppaiden toimintamahdollisuudet ovat kolmenkymmenen vuoden aikana muuttuneet valtakunnallisesti ja samaten täällä Kemissä. Alkuaikoina, kun opasliitto tarkisti huolellisesti opaskurssin ohjelman ennen hyväksymistä ja lähetti aktiivisuus-näytteen arvioijat aina kolmen vuoden välein, tuntui usein siltä, että opastyön arviointia oli jatkuvasti. Tiedämmehän kaikki, että raskaimmat kritiikit opas itse antaa itselleen opastuksen jälkeen.

Arvioijat ja liiton luennoijat tulivat siis tutuiksi, ja samoin oman Pohjois-Suomen alueen aktiiviset oppaat. Alkuaikoina saatettiin kerätä oppaita eri paikkakunnilta yhteiseen bussiin aluepäiviä viettämään. Nämä syys- ja kevätkokoukset oheisohjelmineen olivat aina kaksipäiväisiä. Ohjelmana oli kiertoajelu paikkakunnalla, sekä monenlaisia hauskoja illanviettoja tai ”omituisia olympialaisia” tai tandemhiihtokilpailuja opasyhdistyksien välillä. Kalajoella oli lypsykilpailu, jossa meidän Irmeli Grote sai ensi palkinnon. Hauskuutta ja oppia saatiin, ja aluepäiviä odotettiin innokkaasti.

Alkuaikojen matkailusihteerit olivat aktiivisesti mukana opaskurssien suunnittelussa ja jopa kutsumassa mukaan sopivia kielitaitoisia henkilöitä. Mainittiinkin jo, että nuorilla taitavilla oppailla ei oman paikkakunnan opastyö usein ollut monivuotista.
Koulutuksessa painotimme sitä, että vaativan opaskurssin suorittaminen antaa valmiuksia työelämään muutenkin. Esimerkiksi Nina Riihijärvi ei ollut kauan Kemissä, mutta lähetti myöhemmin kortin, jossa kutsui meitä eduskuntaan, missä hän toimi yleisökierrosten oppaana!

Koska pari omaa opastamme oli suorittanut opaskouluttajapätevyyden, oli usein toistuva alkeis- ja jatkokurssien ja korvaavien kurssien suunnittelu mahdollista. Kaupungin asiantuntijat saatiin mukaan luennoimaan ” liukuvaan työaikaan” viitaten. Yhdelläkin kurssilla luentopalkkion sai vain ensiavun opettaja. Kehitimme kursseja siten, että heti alkuun opaskokelaat joutuivat itse suunnittelemaan reittejä ja kaikin ta¬voin käyttämään omaa tiedonhankintaa. Se oli innostavaa aikaa, ja useimmiten täysin palkatonta. Korvaamaton apu kurssinpidossa oli Kemin työväenopisto ja sen rehtorit, alkuun Ossi Hedman ja sitten monessa opastouhussa aina valmis Vappu Kraatari. Saimme opiskelutilat kulttuurikeskuksesta ja vielä nykyäänkin pidämme kokouksia kulttuurikeskuksen ”vapaassa luokassa”.

Liitteinä toimintakertomukset vuosilta 1999 ja 2009.

Koonneet Airi Kallinen ja Terttu Soinila, 2010

Julkaistu Kemin Matkailuoppaat ry:n 30-vuotisjuhlassa
28.5.2010 Kemin kulttuurikeskuksessa.

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009

YLEISTÄ

Opastoiminta alkoi Kemissä vuonna 1980, jolloin opaskerhon perustava kokous pidettiin.
Kulunut vuosi oli Kemin matkailuoppaat ry:n kahdeskymmenesviides toimintakausi rekisteröitynä yhdistyksenä. Vuoden toiminta oli varsin vilkasta ja monipuolista. Vuoden aikana ideoitiin ja toteutettiin kiertoajeluja ja kävelykierroksia, joista saatiin hyvää palautetta ja tunnettavuutta paikallisissa media-julkaisuissa. Kemin kaupunki juhli 140v. juhlaa ja oppaat omassa toiminnassaan ottivat sen huomioon.

JÄSENET
Vuoden 2009 alussa yhdistykseen kuului 16 jäsentä, joista 13 merkkiopasta. Keväällä 2009 valmistui Ammattiopisto Lappiasta matkailuopaskoulutuksesta seitsemän (7) oppilasta, joista viisi (5) liittyi Kemin yhdistykseen. Näin vuoden lopussa jäseniä oli yhteensä 21, joista 18 merkkiopasta.

Jäsenmaksu vuonna 2009 oli aktiivioppailta 30 euroa ja kannattajajäseniltä 10 euroa. Liitolle maksettava jäsenmaksu oli 34 euroa jokaisesta merkkioppaasta. Yhdistyksemme avusti jälleen jäseniä suorittamalla puuttuvan osan oppaiden yhteiseltä tililtä.
Liiton jäsenkortilla oli omalla paikkakunnalla merkittäviä etuisuuksia, kuten pääsy Lumi-Linnaan ja museoihin sekä teatteriin. Kannattajajäseniä kutsuttiin mukaan yhteisiin tapahtumiin ja tutustumiskäynteihin.

HALLITUS

Vuoden 2009 hallitukseen kuuluivat
Kyösti Karjalainen, puheenjohtaja
Arja Huhtamäki, varapuheenjohtaja
Elina Paananen, sihteeri ja rahastonhoitaja
Ritva Aheinen, aktiviteettivastaava
Oili Huusko-Tuohino
Airi Kallinen, seurakuntayhdyshenkilö

KOKOUKSET

Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 17.3. Hotelli Palomestarin auditoriossa.(8 opasta).
Sääntömääräinen syyskokous oli 17.11. Ravintola Ämmilässä.(10 opasta)
Muita kokoontumisia pidettiin kerran kuukaudessa pois lukien heinäkuu, jolloin oli useita opastuksia. Kokouksien yhteydessä on yleensä ollut kahvitus tai muuta tarjottavaa. Kevätkokouksen jälkeen käytiin Kemin Pirtillä kuuntelemassa kamariorkesterin esitystä. Syyskokouksen jälkeen nautittiin yhteinen illallinen ravintola Ämmilässä.

Kuukausittaisiin kokoontumisiin on ollut kiitettävästi osallistujia, keskimäärin 10 opasta kokousta kohden, joka on antanut hyvän yhteishengen tunteen.

Hallitus on tarvittaessa pitänyt yhteyttä puhelimen ja sähköpostin avulla. Sihteeri-rahastonhoitaja ja puheenjohtaja ovat pitäneet yhteyttä viikoittain.
Syys- ja kevätkokouksiin on lähetetty kutsut kirjeinä postin kautta. Muihin kokouksiin kutsut lähetettiin sähköpostitse tai tekstiviestillä.

PÄÄTÖKSIÄ

Vuoden vaikuttavimmat päätökset tehtiin syyskokouksessa, jossa päätettiin ottaa käyttöön uudet yhdistyssäännöt. Päätettiin, että opastusvaraukset ja välitykset keskitetään yhdistyksen kautta ja opastuspalkkiolaskutus toimeksiantajille sekä palkkiomaksut oppaille hoidetaan myös yhdistyksen kautta. Päätettiin, että oppaille otetaan lakisääteinen tapaturmavakuutus ja työntekijäin ryhmähenkivakuutus. Päätettiin hakea y-tunnus joka vaaditaan palkkiomaksun suorittamisessa ja laskuttamisessa.

KOULUTUS JA TUTUSTUMISKÄYNNIT

Yhdistys pyrki vuosittain saamaan yhden tai useamman edustajan Pohjoisen alueen opasyhdistysten koulutus- ja kokouspäiville, samoin myös opasliiton valtakunnallisille koulutus- ja kokouspäiville. Yhdistys varallisuutensa mukaan myös pyrkii tukemaan edustajiaan koulutus- ja kokouspäivien kustannuksissa.

Pohjoisen alueen kevään opaskoulutuspäivät kokouksineen pidettiin Raahessa helmikuun 21. ja 22. päivä. Kemistä Raahen koulutuspäiville osallistui puheenjohtaja.
Syksyn aluepäivät pidettiin Suomussalmella syyskuun 19. ja 20.päivä. Siellä edustamassa oli puheenjohtaja, sekä alue-edustajana toimiva Hilkka Kangastie Kemin ja Tornion oppaista.

Opasliiton kevätliittokokous oli Porvoossa 4.–5.4.2009. Edustamassa oli puheenjohtaja samoin kuin opasliiton syysliittokokouksessa Nurmeksessa 10.–11.10.2009.
Edellä mainittuihin koulutus- ja kokouspäiville yhdistys tuki virallisen edustajansa, puheenjohtajan, osallistumiskustannuksista puolet.

Ammattiopisto Lappiassa pidettiin Kemi-Keminmaa-Simo opaskurssi, jonne Kemin oppaita sai osallistua täydentämään tietojaan ja kehittämään opastustaitojaan. Osallistumisella valmistauduttiin kesällä 2009 annettavaan aktiivisuusnäyttöön.

Koulutukseen osallistuminen Kemin oppaille maksoi 50 euroa henkilöltä, josta yhdistys tuki jäseniään 50 %:lla(25 eurolla) osallistujaa kohden, kannustaakseen aktiivisuusnäytön suorittamiseen sekä tietojen päivittämiseen.

Yhdistys yhteistyössä Kemin työväenopiston kanssa suunnitteli ja markkinoi palvelu- ja matkailualan saksankielen kurssia, mutta vähäisen kiinnostuksen johdosta sitä ei päästy aloittamaan.
Erillisiä tutustumiskäyntejä ei vuoden 2009 aikana järjestetty.

OPASTUSTAPAHTUMIA

Kevättalvella Lumi-Linnakaudella, yhteistyössä Kemin seurakunnan kanssa, jatkettiin jo ensimmäisen Lumi-Linnan rakentamisvuonna (1996) alkanutta kirkko-opastusta lauantai päivisin. Päivystystä oli 11 lauantaina ja kävijöitä oli joka lauantai aina ulkomaalaisia matkustajia myöten.
21. helmikuuta olevaa kansainvälistä oppaiden päivää Kemin oppaat juhlistivat sunnuntaina 22. helmikuuta perinteisesti yhteistyössä Kemin Jalokivigallerian kanssa, avoimet ovet päivän teemalla. Galleriaan oli vapaa pääsy ja oppaita kierteli galleriassa ja opasti vierailijoita. Oppaita oli läsnä viisi (5).

Kesällä järjestettiin kaksi (2) bussikieroajelua Kemissä, ensimmäinen oli 23. toukokuuta, kaupungin pohjoispuolelle suunnattuna ja samalla tutustuttiin Kemi yhtiön perinnenäyttelyyn ja Laitakarin pienoismalliin. Osallistujia 31. Toinen kiertoajelu oli 4. heinäkuuta, silloin käytiin kaupungin eteläinen alue ja vierailtiin Ajoksen syväsatamassa. Osallistujia 36.

Kesäkuun 27. lauantaina järjestettiin bussiretki Keminmaa-Tervola-Varejoki alueelle, jossa tutustuttiin Keminmaan ja Kemijoen historiaan, Tervolan pitäjämuseoon, Varejoen kivikylään ja ortodoksiseen rukoushuoneeseen, tsasounaan. Ruokailtiin Tervolatalolla ja vierailtiin Tervolan kirkoissa. Keminmaan, Kemijoen ja Tervola-alueen paikallishistoriaa ja asuinalueita esitteli Keminmaan seuran puheenjohtaja Eero Yliniemi. Retkellä oli 18 asiakasta ja Kemin oppaita viisi (5)

.
Kesän aikana järjestettiin kuusi (6) kävelykierrosta Kemin kaupungissa, kukin omalla teemallaan, jotka kytkeytyivät kuitenkin toisiinsa. Jokaisessa kierroksessa oli noin kymmenen vierasta.

Merirosvoviikolla pidettiin kaksi (2) lasten seikkailumielistä kävelykierrosta Meripuiston ja sisäsataman alueella, jossa esiteltiin myös museokohteita historiallisten tarinoiden ja henkilöhahmojen avulla. Lapsia oli 20 ja 30 välillä sekä osalla vanhemmat mukana. Lapset saivat lopussa löytyneen kirstun aarteesta muiston päivän tapahtumasta. Muistolahjan lahjoitti Merilapin työhönvalmennussäätiö.

Kesän aikana Ajoksen syväsatamassa vieraili neljä (4) valtameriristeilijää, joista englanninkielisiä matkustajia tuonut Black Watch, työllisti yhdistystä useilla bussiopastuksilla Kukkolan koskelle ja Ranualle, sekä sukkulabussiopastuksilla. Kolme (3) muuta, saksankielisiä vieraita tuoneet alukset työllistivät myös saksankieltä hallitsevia oppaita bussikiertoajeluissa ja sukkulabussiopastuksissa.

Kesällä saimme järjestettäväksi Kemin kirkossa tiekirkko-opastuksen 22. 6. – 31.7. väliselle ajalle, jolloin kirkossa päivysti opas maanantaista perjantaihin. Kirkossa vieraili kesän aikana reipas joukko paikallisia ja vierailevia matkailijoita monesta eri maasta.

Heinäkuussa pidetylle Botnia Eskaderi purjehdustapahtuman puitteissa tilattiin kaksi (2) bussikieroajelua, joista toinen oli ruotsinkielinen.
Syyskuussa KELOn yhdistykset viettivät valtakunnallisia syyspäiviä Kemissä. Avajaispäivänä Airi piti tervetulo-opastuksen koko vierasryhmälle, n. 300 henkilöä, kävelyretkellä sisäsatamaan kertoen parhaita paloja Kemistä. Kelon vieraille järjestettiin toisena päivänä kahden (2) ja neljän (4) tunnin bussiopastuksia Kemin kaupungin ja naapurikuntien alueille. Helsinkiläinen ryhmä vielä jäi lisäpäiväksi ja heille pidettiin 4 tunnin kieroajelu Kemin kaupungin alueella tutustuen keskustan kohteiden lisäksi Ajoksen syväsatamaan, matkailujäänmurtaja Sampoon, Veitsiluodon saareen ja Stora Ensoon, sekä Uiton erottelupaikkaan ja Kemi yhtiön perinnenäyttelyyn.

Syyskuussa oli myös kahdelle oppaalle tilaus Palvelukoti Purolan asukkaille, Kemin kiertoajelun merkeissä.
Lokakuussa 18 – 20. järjestettiin Meri-Lapin alueella Look at Finland-tapahtuma, johon tilattiin kiertoajelu Torniosta Kemiin ja Simoon. Kiertoajelun aikana vierailtiin Jalokivigalleriassa, Sisäsatamassa, Jänkälässä ja matkailujäänmurtaja Sampolla, sekä Simossa hotelli ravintola Wanha Pappilassa.

Jalokivigalleriassa saatiin jonkin verran opastuksia vuoden aikana.

Markkinointia ja muuta toimintaa

Kevättalven aikana puheenjohtaja piti kieroajelun Meri-Lapin matkailuyhdistyksen jäsenille Kemin kaupungin alueella markkinoiden opastoimintaa yrittäjille.
Elokuussa vieraili Meri-Lapin alueella Air Baltic myyntiagentteja, joille aluetta esiteltiin matkailu- ja palveluyritysten toimesta. Kemin Matkailuoppaiden toimintaa esitteli puheenjohtaja opastaen ryhmää päivän ajan Kemin alueella.
Yhdistys oli mukana pohjoisen alueen opasyhdistysten yhteisessä OpasGuide -lehden joulutervehdyksessä. Myös Kemin www – sivuilla oli tiedot järjestettävistä tapahtumista ja yhteystiedot yhdistykseen.

TALOUS

Yhdistyksen pääasiallinen tulonlähde on Pohjoisen Opaslehti, johon ilmoituspaikkoja myymällä kartutetaan yhdistykselle varoja toiminnan kehittämiseksi ja pyörittämiseksi. Kemin yhdistys varasi lehdestä 2 sivua, mutta sai myytyä ilmoituksia odotettua enemmän, koska oli Kemin 140. juhlavuosi ja saatiin 2 lisäsivua.
Kemin Kaupungilta anottiin opastoiminnan kehittämiseksi ja juhlavuoden puitteessa järjestettävien tapahtumien järjestelykulujen tukemiseksi 600 euroa. Kaupunki tuki yhdistystä 400 eurolla. Anottiin myös Keminmaan kunnalta 800 euron avustusta, opastoiminnan kehittämiseen ja Keminmaan alueen tuntemuksen kehittämiseen sekä Keminmaan alueelle mahdollisesti järjestettävien tapahtumien kehittämiseksi. Keminmaa ei myöntänyt avustusta.
Kansainvälisen oppaidenpäivänä Jalokivigalleriassa myytiin arpoja, joissa pääpalkintona oli kahden (2) hengen risteily matkailujäänmurtaja Sampolla.

Varainkeruutarkoituksessa järjestetty Keminmaa-Tervola-Varejoki -kiertoajelu ei tuottanut tulosta vähäisen osallistujamäärän johdosta.
Ilman aktiivisten oppaiden kiinnostusta opastustehtävien suunnittelusta ja toteuttamisesta, sekä niiden markkinoimisesta yhteisvoimin, olisi vuosi ollut huomattavasti hiljaisempi opastusmahdollisuuksien saamisessa.
Vuosi 2009 oli kaiken kaikkiaan monipuolinen, muistorikas ja antoisa opastusvuosi antaen uusia ideoita ja intoa tuleville vuosille.